Mekkojen päivä

Vietin todellisen mekkopäivän eilen. Minulla oli aamulla asiaa kaupunkiin. Virallisten asioiden hoitamisen väliin jäi luppoaikaa, ja totta kai kävin muutamalla kirppiksellä. Tampereen kävelykadun Fidasta on usein löytynyt jotain, ja niin löytyi nytkin. Hyppysiini tarttui Espritin turkoosi mekko, ja onnekseni siinä oli mitättömän pieni tahra, ja kehtasin pyytää siksi tuotteen puoleen hintaan. UFF:ssa käyn harvoin, mutta silloin tällöin tulee käytyä etenkin, jos paikassa on alennusmyynnit. Yleensä en löydä sieltä yhtikäs mitään, mutta nyt retrotangossa oli kolmen euron hintaan pitkään metsästämäni maksimittainen mekko. Aivan ihana, vaikka sitä ei yksin kotona ollessaan voi millään saada päälleen: napit ovat nimittäin selkäpuolella. Onneksi minulla on kotona reippaita apulaisia.

Mekkoreissun viimeinen etappi oli ForgetMeNot, jossa silmäni jumittuivat jostain kumman syystä vaaleanpunaiseen mekkoihanuuteen. <3 Pääsin myös liikkeessä mekkomallikuvauksiin. Käykääpä tirkistelemässä minua ja muita poseeraajia täältä, kun jossain vaiheessa nettikauppa aukeaa. Mahtavaa tutkia mekkorekkejä, ja miettiä, mitä olisi kiva sovittaa. Tuon vaaleanpunaisen ihanuuden sain lopulta "palkaksi", kun siskon kanssa esiinnyttiin puodin ilta-avajaisissa lauantaina. Mekko on <3. Olen muuten huono poseeraamaan, mutta koska henkilökunta on niin lämminhenkistä, niin vapauduin kuvaussessiossa ihan täysin. Onhan se tosi, että vaatteet näyttävät nettikaupassa aivan erilaisilta kun ne ovat jonkun päällä, sen sijaan, että roikkuisivat henkarissa. Mekot saavat kantajan päällä sielun. Olipas oiken mekkopäivä! Ja juu, olen materialisti. :D

Espritin mekko Fidasta. Maksoin noin 3 euroa.

Ruskea maksimekko UFF:sta. Taitaa olla kotiompeluksia, koska merkkiä ei löydy.

Tämän mekon sisään on kirjoitettu Edith Bell tussilla. Olisiko ompelijan vai omistajan nimi? Pitää tutkia asiaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen ihastunut vaaleanpunaiseen mekkoon ensisilmäyksellä.

Muistakaa osallistua blogin yksivuotisarvontaan täällä!