lauantai 28. kesäkuuta 2014

Aikainen aamuherätys ja lähtö Tammelantorin kirppikselle

Oltiin siskon kanssa suunniteltu tälle aamulle aikaista ohjelmaa. Heräsin reippain mielin kello 4.20 ennen kellonsoittoa. Pienen alkukankeuden jälkeen olo tuntui jopa ihan siedettävältä ja sääkin valoisalta. Tarkoituksenamme oli päästä Tammelantorille myymään kirpputorikamaa.

Yllättävää, että kello kuusi lähes puolet pöydistä olivat varattuja. Onneksi siis tultiin ajoissa. Koko pitkän pöydän vuokraaminen maksoi 12 euroa. Ihmeekseni ahkerimmat kirppistelijät olivat myöskin heränneet tähän luonnollisen aikaiseen aamuun. Kasatessamme pöytää ja rekkiä hyökkäsivät kimppuumme jo ensimmäiset asiakkaat. "Onko Marimekkoa?", oli kuulemani kysymys. Varmaankin paras saalis on tarjolla juuri kuuden aikaan aamulla, mutta itselleni ei tulisi mieleenikään lampsia kirpparille siihen aikaan. Nukun mieluummin pidempään ja juon kahvini rauhassa köllötellen.



Meidän pöydässämme oli vaatteita, kenkiä, leluja, kirjoja ja muuta pikkusälää.Kokonaisuudessaan olimme torilla noin 8 tuntia, ja pakko myöntää, etten päässyt eroon kuin osasta omaisuudestani. Onneksi lelut menivät kaupan aika hyvin (esim Pet Shopit ja nukenrattaat). Vaatteita myin yllättävän vähän, eikä minulle mitään kovin erikoista ollutkaan, koska olen antanut paljon pukineita kavereilleni. Olin silti yllättynyt siitä, että asiakkaat eivät tulleet mylläämään pöydällämme olleita kasoja. Rohkeimmat uskaltautuivat käymään läpi tuomaamme vaaterekkiä. Mielestäni näteimmät mekkoni eivät menneet kaupaksi: onkohan vähän sattumaa milloin mikäkin ihmisiä miellyttää? Ensi kerralla tuon kyllä kirjoja, koska ne menivät yllättävän hyvin kaupaksi. Siskoni oli tässä asiassa viisas. Joskus olen huomannut, ettevät kirjat liiku kovin hyvin esimerkiksi itsepalvelukirppiksillä. Tämä perustuu vain omiin kokemuksiini.

Oli hauskaa, kun Facebook-mainostuksen vuoksi muutama kaverikin tuli moikkaamaan meitä. Pitkästä aikaa näki tuttavia noin montaa saman päivän aikana. Hauskaa!

Sorruin tietenkin pikkushoppailuun. Ostin Nanson pupu-yöpaidan (rakastan näitä tietynmallisia Nanson yöpaitoja), itsetehdyn kassin, koska ihastuin väreihin, Tampellan jo hieman kulahtaneen Kala-keittiöpyyhkeen ja lisäksi italialaisia pieniä, ilmeisesti purukumipakkauksen mukana tulleita Maija Mehiläis -kuvia. :) Tykkään Maija Mehiläisestä siksi kun kyseessä on kaimani. Olin lähes saamassa käsiini aivan ihanat sydänkipot, mutta kun hetken mietinnän jälkeen palasin paikalle, oli yksi nainen ostamassa neljää kippoa neljällä eurolla. Yhyyyy! Mutta säästyipä rahaa, jos jotain positiivista tästä haluaa hakea. Silti pieni harmitus... No sainpa muuta kivaa!



Kuvan värit eivät aivan noin kirkkaat oikeesti.




No tuossa ne neljän euron sydänastiat, jotka missasin!
Muumimuki on kova sana.. Ja jos oikein näen, niin taustalla Finelin Ritaripannu.

Fineliäkin oli tarjolla, Tyydyin katselemaan tätä peltikauneutta.

Kaiken kaikkiaan aika torilla meni kello kuudesta kahteen vaudikkaasti. Tuo säätila yllätti positiivisesti. Ja vaikka taloudellista voittoa ei juurikaan tullut, niin ainakin sain muutaman ilahduttavan jutun (muka) ilmaiseksi voittorahoillani. Myydyistä leluista aion antaa osan rahasta tyttärelleni, koska hänenhän omaisuuttaan ne ovat. Vinkkinä voin kertoa, että My littlest Pet Shop -jutut ovat suosittuja ja kerättyjä. Ne suorastaan ryövättiin pöydästämme. :)

Nuorin asiakkaani osti nukenrattaat nallelle. Hymy korvissa ja nätti Marimekon Pukettikankaasta tehty hame päällä. Sattumalta kohtaamani lapsuudenystävän tytär.
Torikauppiaaksi ehdottomasti uudestaankin! Ensi kerralla vois kokeilla ottaa mukaan kirjoja ja miehen vaatteita. Mitenhän miesten vaatteet menevät yleensä kaupaksi?

Jos jaksoit lukea tänne saakka, niin liitypä Väripläntin sivustoon Facebookiin. Sieltä voit lukea paljon muutakin, kuin llinkkejä blogipäivityksiin liittyen! Täällä.

9 kommenttia:

  1. Meilläpäin ainakin miesten vaatteet ovat tavallisilla kirppareilla hyviä menemään, sillä tarjontaa on vähän, kun miehet pitävät vaatteet yleensä niin loppuun... Näin minulle tätä kerran perusteltiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on niin totta! Mun miehen vaatteet saattavat olevan aika loppuunkuluneita, mutta on sillä onneks ihan kivojakin joukossa. Aina kun käydään kirppareilla mieheni kanssa, niin on todettu, että jos löytyy miehille suunnattu pöytä, niin siitä saattaa löytyä kerralla enemmänkin laadukasta vaatetta. Niitä pöytiä löytyy tosin harvoin.

      Poista
  2. Enpä ole tiennyt, että Tammelantorilla on noin aikaisin kirppiksiä. Hauskaa, että kirjat menivät kaupaksi. Itsepalvelukirppiksillä ne eivät tosiaan tunnu houkuttelevan ostajia. Pet shopit ovat meillä nyt kuumaa kamaa ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pet shopit olivat tytöllenikin kovaa kamaa 12-vuotiaaks saakka. :) Ne on aika käteviä synttärilahjoja kavereille päiväkoti-/ala-aste-iässä. Toki niitä voi aikuinenkin halutessaan keräillä :D

      Poista
  3. Tuollaset kirpparit on mukavia tapahtumia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeintä on mielestäni se, että tapaa mukavia ihmisiä!

      Poista
  4. Ai sää olit siälä kahteen asti? No kyllä mää sitte olisinki kerenny sua morjestaan. Olis pitäny ampasta suaraan Tammelan torille ko keskustaan saavuin. Mut mää luulen, että me kyllä viälä nährään. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oltiin 2 asti, kun oli kerrankin mukava keli. Ois kyllä hauska yllätys, kun olisit tullu! :) Kyl me joskus varmasti törmätään. Ps. Mulla on yleensä rillit päässä, mutta ei kuvissa, koska yritän aina näyttää kuvissa "paremmalta" kun oikeesti. Oisikkohan tunnistanu?

      Poista
    2. Olisin tunnistanu, onhan susta kuitenki joitain kuvia klasit päässä näkynyt. :-)

      Poista