Tästä on jo aikaa, mutta käytiinpä tuossa keväällä mökillä vähän haravoimassa. Mökillä tulee bongailtua aina kaikkea kivaa, usein kulahtanuttakin tavaraa, mutta mukavaa! Harva kuitenkaan ilahtuu kukkaruukkuna pihamaalla nököttäneestä Finelin Kehrä-kattilasta niin paljoa kuin minä. En ole ainakaan turhan kranttu. Sitä paitsi muistan joskus nuorempana käyttäneeni kattilaa, eli sillä on myös muistoarvoa. Pitääkin muistaa kysyä äidiltä, mistä kattilan on aikoinaan hankkinut. Tämä toimii nykyisin suodatinpaperitelineenä.
 |
| No on se sottanen... |
 |
| Tällainenkin Kehrä-teepannu oli muistaakseni äidillä tai jollain sukulaisella joskus. Kuva täältä. |
Selvitin vähän emalin puhdistusta, ja onneksi selvitin, koska emali pitää puhdistaa ilman kovaa hankausta. Rajumpiakin aineita on varmasti tarjolla, mutta ajattelin luottaa kotikonsteihin ja käyttää soodaa. Soodaa sieneen ja kevyt hankaus tai muuten emalin pinta vahingoittuu. Olen tyhmänä hangannut valkoisia emaliastioitani aivan liian kovakouraisesti. Omistamissani mukeissa ei onneksi ole vielä hankauksen jälkiä. Ja koneeseen ei ainakaan minun omistamiani mukeja suositella laitettavan. Olkaa varovaisempia kuin minä. :) Kattila on edelleen puhdistamatta, mutta jos vaikka kesän aikana.
Oon ostanut kirppikseltä himmeeks menneitä emaleita, selkeesti pesty koneessa. Mut ittekin oon laittanut emalia koneeseen, eikä niille oo mitään tapahtunut. Onkohan konetiskiaineet muuttuneet hellävaraisemmiksi? Kamalimmat jäljet löytyy monen kulhon pohjalta kun on metallivälineellä jotain sekotettu. Emali on ihanaa ja kehräkuivioisena viälä ihanampaa. :-)
VastaaPoistaMunkin mielestä äitini pesee tietylaiset kuvioimattomat emalikipponsa koneessa. Riippuskohan vähän materiaalista, miten vaikuttaa esineeseen? Miehen kuvioimaton emalimuki pesty muuten kans koneessa monesti, enkä oo huomannu vaikutusta. Luulis, että ainakin mun käyttämä halpa konetiskiaine on aikamoista myrkkyä, kun pesee niin tahrattomaks kaiken. :) Emali on kyllä niin ihanaa, etenkin Fineli. :D Vaikka köyhän on turha haaveilla hienoista Finel-kokoelmista...
PoistaMä sain mummulta joskus punasen Finelin kahvipannun joka oli ihan musta sisältä. Kaikki mustuus lähti kun laitoin pannuun vettä, vähän pyykkipulveria ja keitin. Kun vesi meinaa ruveta kiehumaan, otetaan pannu pois liedeltä ja annetaan jäähtyä/liota. Sit ei tarvii kun vähän tiskiharjalla pyöräytää ja tietty huuhtoa niin ainakin mun pannusta tuli taas ihan valkonen sisältä (paitsi yläreuna jonka mummu oli hankannut teräsvillalla pilalle).
VastaaPoistaKiitti vinkistä että pulveri tepsii emalinkin tahroihin. Oon monesti keitelly pyykkipulveri apuvälineenä tavallisia kattiloita, kun oon sellanen hölmö "pohjaanpolttaja"!
PoistaAnnoin yhtenä jouluna siskolle joululahjaksi tuon Kehrä-teepannun. Se oli kiva kirppislöytö ja siten oikein hyvä ekologinen lahja ;).
VastaaPoistaTollanen lahja kelpais mullekin. :-)
Poista