lauantai 1. helmikuuta 2014

Talvisessa Helsingissä

Kävin taas visiteeraamassa kaveriani Helsingissä. Tai no taas, edellisestä reissusta oli kolme kk, eli olihan siitä jo vierähtänyt aikaa. Reissun perimmäisenä tarkoituksena oli viimeisimmillään raskaana olevan ystäväni tapaaminen. Ohjelmaakin oli vuorokauden matkalle suunniteltu: ylläriylläri kirpputoreja ja elokuvissa käynti.

Ystävää odotellessa kävin Mannerheimintien Dom-kirppiksellä, joka oli muuttunut edellisestä käynnistäni positiivisempaan suuntaan. Pöytiä oli uudelleenjärjestetty niin, että niitä mahtui paikkaan enemmän ja liike oli muutenkin jollain lailla kivemman näköinen (en kyllä osaa määritellä miten). Domista löytyi jotain ihan perus-vaatteita, joita en jaksanut valokuvata tätä postausta varten. Yhden uudehkon peltipurkin ostin vaatteiden lisäksi.

Purkki ennen pesua

Ystävän kanssa piipahdettiin Hakaniemen Oiva-kirppiksellä ja Fidassa. Oiva oli kamalan kallis paikka. Monta nättiä tarjotinta oli kaupan, mutta kaikkien hinnat pyörivät vähintäänkin 15 euron ympärillä. Toisaalta mihin minä saisin kotonamme yhtään tarjotinta enää mahtumaankaan? :) Itsepalvelukirppareidenkin myyjät ovat hintatietoista porukkaa ja hinnat hirvittivät. Uskaltaisinkohan varovaisesti arvioida, että hinnat ovat Helsingissä suhteellisesti korkeammat kuin Tampereella? Jos siis menet Helsinkiin ja Oivaan, niin suosittelen tätä paikkaa jos etsit ennemmin esineitä kuin vaatteita. Vaatteita on ihan minimalistisesti. Lisäksi kannattaa olla riittävästi käteistä taskuissa. Domissa taas on enemmän vaatepuolta.

Ikinä en ole Fidasta mitään löytänyt (ei ainakaan ole jäänyt mieleen), mutta nyt löysin aivan turhan heräteostoksen, yhdentekevän sormuksen. Mietin jo jonossa miten ihmeessä päähäni pälkähti sormus ostaa? Teettekö te muuten kirppareilta yhdentekeviä heräteostoksia vai onko järki aina kädessä? Jonossa seistessäni bongasin kuitenkin jotain mitä en voinut vastustaa. Kassan viereen oli aseteltu pöytä, jossa oli kaikenlaisia "hienostotavaroita". Siitä sieppasin käteeni hieno rouva -mukin ja neljä snapsi-(/likööri-/mitälie-)lasia. Mukejahan itselläni on kaapit täynnä, mutta snapsilaseja onneksi ei. (Pahoittelen mukissa näkyviä kahvitahroja. Kirjoittelen täällä vanhempien tietokoneella eikä muki ole uudelleenkuvattavana mukana). Mukissa on myös "hieno" tupsu!



Seuraavan päivän kirppisreissusta ei jäänyt itselleni mitään erityistä käteen. Käväistiin Kannelmäen Ainossa, Lauttasaaren Oranssitorilla ja Emmauksessa sekä parilla Pohjois-Haagan kirpparilla. Pohjois-Haagan kirpparit olivat pettymyksiä. Jotenkin kamalan sotkuisia paikkoja toisin kuin esimerkiksi Lauttasaaren Oranssitori, joka on aina yhtä viihtyisä musiikkeineen päivineen. Päivän ostokseksi jäi hevoskuvioinen huivi, jota en kuvannut. Hevosista puheenollen olen ihan hurahtanut kaikenlaisiin eläinkuoseihin ja etenkin hevoset ovat lähellä sydäntäni. Ehkäpä teen joskus hevospostauksen, vaikka retro-hevostavaraa minulla ei juurikaan ole kalenteripyyhettä lukuunottamatta.

Kirppari Pohjois-Haagassa

Nyt täältä Tampereeltakin on kätevä matkustaa Onni-bussilla Helsinkiin, koska linja kulkee myös Härmälän halki, missä asun. Halpaa ja 300 m:n kävelymatka ovelta. Seuraava Hensinginreissu on luultavasti aika pian, koska haluan ehdottomasti nähdä kirppariseuralaiseni jälkeläisen. :)

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Lempivaate

Pyörähdin pitkästä aikaa sekä Radiokirppiksellä että Tarinassa Laukontorilla. Oikein mitään ei osunut kohdalle, mutta kun näin tämän Nanson Lempivaatteen, niin pysähdyin pitkäksi toviksi arpomaan, että ostaako vai eikö? Paita oli kiva (ja minähän rakastan kaikenlaisia eläinprinttejä), mutta viisi euroa tuntui sillä hetkellä kipurajalta maksaa hieman haalistuneesta peura(?)-kuosipaidasta. Lähdin sitten kirpparilta pois, mutta joku tuossa paidassa vain oli ihmeellistä, kun piti palata vaate myöhemmin ostamaan. Onhan se nätin värinen ja kuosi kiva, eikä pikku-haalistuminen haitaa yhtään. Ihan hyvä ostos. Ainakin olen useampana päivänä käyttänyt. :)



perjantai 17. tammikuuta 2014

Haalistunut kalenteripyyhe

Onko joku muu katsellut Huuto.netistä, Torista tai muualta vanhoja kalenteripyyhkeitä? Joululahjaideoita miettiessäni vaihtoehtoina olisi ollut antaa kivoja kalenteripyyhkeitä. Niitä on mielestäni tehty tosi rumia ja sitten tosi hienoja. Hintaa kivoilla pyyhkeillä on noin parikymppiä, ja suhteellisen kovan hinnan vuoksi tämä lahjaidea pyyhkiytyi pois mielestäni. Sitä paitsi vaikea arvioida olisiko esimerkiksi isäni nyt ollut niin kovin mielissään kalenteripyyhkeestä omalta syntymävuodeltaan. Villi veikkaukseni, että ei. :) Ja pähkäilin, että jos lahjaksi antaa pyyhkeen, niin sen lisäksi pitää antaa jotain muutakin paketintäytettä, ja näin ollen kustannukset kasvavat. Näillä kankaanpalasilla on selkeästi omat keräilijänsä, miksi ne muuten maksaisivat niin paljon?

Harmi, kun tähän ei ole liittää kuvia ja hienoista ja ei-niin-hienoista kalenteripyyhkeistä, kun muuten joutuisin copy-pasteamaan jonkun muun ottamia kuvia luvatta, mutta laitetaan nyt linkki (niin kauaksi aikaa kun ilmoitus on voimassa) ainakin yhteen hienoon:

Kalenteripyyhe vuodelta 1978

Tästä taas en oikein pidä:

Kalenteripyyhe vuodelta 2000

Yhden sentään tilasin minäkin, koska jostain syystä olen mieltynyt hevosaiheeseen. :) Ja oli niin kulahtanut tapaus, että maksoikin vain muutaman euron. Kyllä tähän kätensä vielä pyyhkii (ja sori huono kuvan laatu):


Mutta tosiaan, suosittelen googlaamaan kalenteripyyhkeitä, niitä on tosi nättejä!

torstai 16. tammikuuta 2014

Kippis!

Viime viikon kirppisreissu ei tuottanut paljoa tulosta, mutta jotain pientä kuitenkin (poikkesin Tarinassa ja Radiokirppiksellä). Löysin uudet tumput ja Marimekon Kippis-kankaasta ommellut keittiöpyyhkeet. Kirpparilla iski jonkinlainen oikosulku, että mikä kangas oli kyseessä: aluksi katselin, että nämähän ovat jotkut Ikean Marimekko-tyyliset pyyhkeet. Tämä kertoo aika huonosta näkömuististani. Lisäksi hämäsi huokea hinta (2 kpl käsipyyhkeitä euron yhteensä) ja se, että oli edellisenä yönä nukkunut huikeat kolme tuntia. Tykkäsin kuitenkin tästä kankaasta ja otin keittiöpyyhkeet. Muutama niissä ollut pikkutahra ei haitannut.

Löytämäni keittiöpyyhe. Kuosin suunnitellut Maija Louekari (s. 1982).

Olen ihaillut Kippis-kuosia aiemminkin ja kun vihdoin tajusin kyseessä olevan kyseisen kankaan, niin katselin netistä, mitä kaikkea muuta Kippiksestä on tehty. Vaikka mitä. Tapetti voisi olla jonkun kotona ja yhdellä seinällä ihan kivaa, mutta omaan makuuni hieman liian levotonta. Tämä kuva täältä:


Tässä samaisesta kuosista tarjotinta (lähde):


Ja mukiakin löytyy:


Hakusanaksi googleen "kippis marimekko" ja edessäsi on valtaisa valikoima aina tennareista kasseihin! Mukavasti piristää tuo käsipyyhe tuolla keittiössä kyllä. :)

perjantai 10. tammikuuta 2014

Pari häälahjaa

On pitäny kuvata nää pitkään tänne blogiin, mut vaan jääny. Nimittäin häälähjani 1.11.2013! Siis ne pari retrahtavaa sellaista mitä sain yhdeltä ystävältäni.

Hackmanilla on peltiastiastoja nimeltään Kesä ja Talvi, joista toivoin Kesä-sarjan paria peltimukia. Nämä siis uusretroa, vanhaan aikaan ei tällaisia tietääkseni tehtykään. Tässä Iittalan sivuilta noukittu kuva Kesä-sarjan laakeasta vadista:

Tykkään muuten enemmän näistä Kesä- kuin Talvisarjan astiastoista, vaikka on Talvikin ihan kiva. Tässä esimerkki Talvesta (Kärkkäisen sivulta):


Ja sitten nämä minun saamani lahjukset (oli jotenkin yllättävän vaikea kuvata tällä kännykamerallani, mutta jonkinlaiset kuvat sain). Neljä Kesä-mukia ja yksi kannu:




Ja vielä yllätyksenä ihana täydellisen kuntoinen Arabian kannu. Olen ihan rakastunut tähän. Kiitos Sanna näistä lahjuksista!


Vielä häistä muutama sana. Ne olivat vain ihan pienet, joissa oli aivan lähin suku ja sitten todistajat. Kesällä tarkoituksena pitää isommat pirskeet ehkäpä meidän mökillä.

Tähän yhteyteen sopisi laittaa kai joku kuva hääpuvustani. Tilasin sen ihan onnenkantamoisena Light In The Boxin nettikaupasta sen kummemmin edes mittoja ottamatta. Vaate oli halpa ja toimitettiin Kiinasta, mutta kuin sattuman kauppaa, se oli täysin sopiva! Siis aivan istuva. Harmikseni en nyt löydä kuvaa jossa olisin yksin mekko ylläni ja väliaikaisessa tietokoneohjelmassa ei taida olla mitään rajausohjelmaa. (?) Joku päivä laitan sen kuvan sitten.

Mukavaa viikonloppua!

Tässä vielä huvittavan hieno hääkakun koristeemme:):




lauantai 4. tammikuuta 2014

Curious George, tärkein lahjani unohtui!

Jopas jotakin. Pitää tehdä jo toinen postaus tälle päivälle, kun pari ihanaa joululahjaa unohtui laittaa edelliseen kirjoitukseen.

Sain joululahjaksi äidiltä kauniin ja juuri meidän keittiöön sopivan leikkuulaudan, joka päätyi koristamaan retroisaa keittiötämme.



Siskoni yllätti minut antamalla lahjaksi muotokuvan rakkaasta ja vanhimmastani lelusta Apsusta! Apsu olikin ollut vuoden lainassa ja vähän ennakoinkin ja toivoin, että muotokuva valmistuisi. Mainittakoon, että siskoni on lahjakas kuvataiteilija, joka tykkää piirtää ja maalata pehmoeläimiä. Toki hän tekee kaikkea muutakin taidetta! Käykää katsomassa blogi. Tässä rakas Apsu, jonka sain ihan vauvana isältäni ja Apsusta tehty muotokuva:




Kiitos Sanni! Sain rakkaan apinani takaisin hoidosta ja siitä hienon muotokuvan <3

Loppuun vielä kiva siili-heijastin. Olen huono käyttämään heijastimia, mutta nyt ryhdistäydyin ja tilasin siilin huudosta:


Joulun ja uudenvuoden päivitys

Hei kaikki ja onnellista uutta vuotta! Olen ollut saamaton kirjottaja, mutta olen päättänyt olla stressaamatta siitä. Kirjoitan silloin kun asiaa on ja kun olen kirjoitustuulella. Nyt on kyllä paljon ihanaa näytettävää, sain nimittäin ihan mahtavia retrojoululahjoja.

Etsin tuossa loppusyksystä lasinalusia ja bongasin aivan ihanat retro-koira-sellaiset. Olin jo ostamassa niitä Tori.fi:stä, mutta joku ehti ensin. Ja jouluaattona paljastui, että siskoni oli ostaja, ja hän osti ne minulle lahjaksi. Parasta oli, että olin miettinyt antavani saman lahjan siskolleni. Outo sattuma! Tai ei ihan sattuma, koska olin maininnut siskolle lasinalusista. Joka tapauksessa ne söpöläiset ovat nyt minun.

Toinen mahtava lahja oli retro-kukkamekkonen, jonka mieheni osti minulle myöskin Torista. Tosin taisin vinkata jotain mekosta. Ja kuinka ollakaan, paketista paljastunut ihanuus oli täysin istuva, kuin minulle tehty. Mekko on tosin aika lyhyt, joten pitää varoa kumartelua. ;) Mieheltäni sain myös toivomani pienen Retrovauvat-kirjan. Siitä ajattelin tehdä ihan oman kirja-arviopostauksen sitten kun saan sen luettua. Kiinnostavalta vaikuttaa.

Äitini ilahdutti meitä söpöllä Marimekon tyynynpäällisellä.

Kiitos näistä lahjoista! Teitte minut onnelliseksi! Joulu oli muutenkin kiva, kun se vietettiin siskoni vanhassa omakotitalossa Messukylässä. Ihanaa kasvisruokaa. Onnistuin valmistamaan ihan maistuvan kasviskinkunkin. En kyllä ymmärrä mitä tekemistä sillä on kinkun kanssa. :D Maistui kyllä.

Mahtavaa vuoden alkua jokaiselle lukijalle! Tässä joululahjasatoa:

Koira-lasinaluset

Retromekkonen


Marimekon tyynyliinan toinen puoli...

...ja toinen puoli