Tänään oli lääkärikäynti (joka siis meni ihan hyvin), mutta vastapainoksi piti ehdottomasti päästä käymään kirppiksellä katsomassa, jos tarjolla olisi jotain edukasta löytöä. Kirpparikäyntiin innosti mukavan aurinkoinen ja raikas ilma. Lääkäristä Radiokirpulle on sellanen mukava parinkymmenen minuutin kävelymatka, jonka aikana voi tuulettaa ajatuksiaan. Kävelin siis Hatanpäältä Laukontorille Pyhäjärven rantaa pitkin.
En ole Radiolla käydessäni löytänyt aikoihin mitään, eivätkä odotukset olleet nytkään korkealla, mutta tällä kertaa silmiini osui jotain oikein mukavaa heti pari ensimmäistä rekkiä tutkailtuani. Tyylini edetä kirppareilla on muuten yleensä suhteellisen nopea. En tiedä, että luulenko vain itselleni kehittyneen silmää kivojen tavaroiden bongailuun nopeaan tahtiin vai tulisiko löytöjä sittenkin tehtyä enemmän, jos vaivautuisin penkomaan pöytiä tarkemmin.
Olen tässä toisella silmällä etsinyt mekkoa kaverini lapsen nimenantotilaisuuteen ja nyt sellainen siis saattoi löytyä... Samalla olen etsinyt 13-vuotiaalle tytölleni jotain nättiä mekkoa, mutta kauhean vaikea ostaa mitään, kun makutuomari ei itse ole mukana. Ja tyttöäni en ole jostain syystä saanut innostumaan kirppareista. Ehkä se kärpänen puree sitten myöhemmin.
Mutta nyt löytöön. Löysin Nanson samettisen mekon, hintaa kokonaista kolme euroa. Yleensä karsastan samettia vaatteiden materiaalina. Ainakin loimu-sellainen tuo mieleen 90-luvun liian selkeästi. :) Mietin olisiko musta väri mahdottoman ankea nimenantotilaisuuteen, jos yhdistäisin siihen valkoiset Minna Parikat? Mitä mieltä olette. Lisäksi voisin ottaa kultaisen laukun.
Tässä asu kuvattuna (tällä kertaa ilman sukkiksia). Kiitti taas kerran kuvaajalleni Ronjalle.
Mekko ei ole kuvissa mitenkään edustuskelpoisimmassa valossa, mutta kai tästä jonkun kuvan saa! Pian tulen laittamaan esittelyyn yhden toisenkin mekon, jota olen juhliin miettinyt, mutta siitä sitten omassa postauksessaan lisää. :)
Sulle sopii tuo mekko tosi hyvin. Hyvin voit laittaa sen nimenantotilaisuuteen.
VastaaPoista