Plastex Oy perustettiin vuonna 1936. Yhä edelleen se valmistaa muovituotteita, ja tehdas sijaitsee Lohjalla. Alun perin Plastexin perusti Helsinkiin Snellmaninkatu 23:n kellariin puolalaissyntyinen insinööri Igor Lawdansky nimellä Korurasia- ja kotelotehdas. Lawdansky ryhtyi valmistamaan pikkuesineitä, nappeja ja sähkötarvikkeita bakeliittipuristimen avulla. Muoviosasto sai toimitilat Lohjalta, ja se eriytettiin omaksi yhtiökseen Oy Plastex Ab:ksi. Omistajan kuoltua, otti yhtiön hoiviinsa hänen leskensä, jonka uusi aviomies Olavi Tarkko johti Plastexia vuodesta 1946 lähtien.
Yhtiön päätuote sotien jälkeen olivat kammat, joita valmistettiin 14:nä erilaisena. Tärkeimmät Plastexin käyttämät raaka-aineet olivat polystyreeni, selluloosa-asetaatti sekä fenoli, urea ja melamiini, joista oli kaikista pulaa. Vuonna 1953 Plastex myytiin taas usealle omistajalle. Uudet yrittäjät rakensivat uuden tehtaan ja perustivat tuotantolinjan lähes jokaiselle muovin eri valmistustekniikalle. Koneista suurin osa oli omatekoisia. Päätuotteita 1950-luvulla olivat nailonlangat, muoviletkut ja siima- sekä muovikalvot. Lisäksi alettiin panostaa enemmän värikkäisiin kuluttajatuotteisiin ja mainoontaan. Näita olivat mm. lelut, veitsilaatikot, lasten aurinkolasit ja vesikannut. Plastex ajautui kriisiin hajottaessaan resursseja liian monen muovitekniikan kehittämiseen.
 |
| Kaikki kuvat Huuto.net |
Puhallus ja ruiskuvalu ovat yhä Plastexin pääasialliset tuotantomenetelmät. Nykyinen tuotanto on jakautunut seuraaviin ryhmiin: koti ja sisustus, keittiö ja kattaus, kukat ja puutarha, marjastus ja säilöntä, vesiastiat ja kanisterit, pakkaukset, autoilu ja veneily sekä teollinen sopimusvalmistus.
Omistatteko Plastexin tuotteita tai pidättekö ylipäätään niistä?
Meiltä löytyy aika paljon erilaisia Plastexin purkkeja, kirppareilta niitä tulee aina kotiin raahattua kun riittävän halvalla löytyy. Eniten taitaa olla noita ruskeakukallisia, ne on jotenkin hirmu symppiksiä. Purkkien lisäksi kaapista löytyy ainakin pari juustokupua, käyttöön ne tosin pääsevät aika harvoin, koska meillä on jääkaappi aina niin täynnä että sinne ei mahdu ylimääräisiä tilanviejiä.
VastaaPoistaJoo, ruskeekukaliset on ihania! Ja punaisetkin mielestäni. Ongelmaksi noiden keräämisessä koituu vaan tila, missä niitä mahtuu säilyttämään. Itse voisin pitää vaikka työtasolla, niin paljon tykkään! Tosin mulla ei alottelevana kirpparikeräilijänä noita ole - vielä.
VastaaPoistaOstin pienen keltakukallisen (samanlainen kuin alin kuva ruskeana) tänään kirpparilta 0,20 eurolla. :)
VastaaPoistaNämä ovat hienoja. Minun mummollani on samanlainen muovikippo, kuin tuo alimmainen. Mielenkiintoista on myös se kuinka nämä tehdään. Ruiskuvalu on varmasti ihan oma asiansa, onkohan kuinka vaikea oppia käsittely. https://rinotop.fi/ruiskupuristus/
VastaaPoista