Kirja-arvio: Ristomatti Ratia: Paha poika

Luin Ristomatti Ratian vuonna 2002 kirjoittaman kirjan Paha poika. Kirja on omaelämäkerta Marimekon perustaja Armi Ratian pojasta, joka tunnetaan parhaiten ehkäpä suunnittelemistaan laukuista. Muita Ristomatti Ratian suunnittelemia tuotteita ovat mm. huonekalut, lakanat, korut, kattilat ja jopa talomallisto sekä ruumisarkut.

Kirjassa tärkeää osaa näyttelevät Ristomatin suhde äitiinsä Armiin sekä vaihtuvat naissuhteet. Pelkkä juorukirja ei teos ole. Se sisältää valtavan määrä yksityiskohtaista tietoa Marimekon vaiheista sekä Ristomatin urakehityksestä.

Ristomatti Ratia nuorena

Marimekko-faneille elämäkerrassa on paljon informaatiota Marimekosta ja sen eri tuotteista sekä Armi Ratiasta yhtiön johdossa. Itselleni tuli uutena tietona se, että Marimekko on niin suosittu Yhdysvalloissa. Ja sekin oli uuttaa tietoa, minkälainen edustusihminen Armi oli! Järjesteli huvilallaan valtavia juhlia, joissa jopa ruoka oli suunniteltu värien mukaan. Ja kun juoma loppui, niin lisää haettiin kopterilla.

Hauska mainoskuva, kasarihenkeä

Kuvista välittyy ajan henki. Valokuvia olisi mielestäni saanut olla vieläkin enemmän, vaikka kirjan A3-koko antaakin tilaa riittävän suurille otoksille. Hauskaa, että Ristomatti on esitellyt vitivalkoista kotiaan myös suurelle yleisölle.

Ja niistä naisistakin oli kiva lukea. Selvisi, että kirjoittaja on tapaillut jopa "erotiikkatähti" Veronicaa  aikansa.

Surullisin luku on ehdottomasti se, missä Ratia kirjoittaa poikansa kuolemasta. Poika kuoli ensimmäisenä koulupäivänään polkupyöräonnettomuudessa.

Kritiikkinä, että joissakin kohdissa selitetään liian yksityiskohtaisesti business-juttuja, ja mielestäni kieli on paikoin huonoa suomea. Mutta sen verran innostuin, että nyt kädessäni on kirja Marimekosta (Marimekkoelämää).

(Kuva: Ratia.com)

Uusretroa

Kävelin sattumalta Tiger-liikkeen ohi, enkä voinut vastustaa tällaisia uusretro-omenapurkkeja. Eikä hintakaan paha, 2 euroa oli kappale. Sinne vaan kipinkopin kaikki omppufanit!

Sitten matka jatkui Bonus-kirppikselle, mistä löytyi tällaiset pöytätabletit. Meillä on ollut lapsuudenkodissa samanlaiset, mutta viininpunaiset. Jos joku haluaa tällaiset, niin kaksi jäi jäljelle.

Fidalta puolestaan löytyi taas kerran sydän-teemuki, jee! Hinta 1,50.

Fidalta myös huivi syksyn viimaan:

Mukavaa syksyistä aurinkoista päivää kaikille!

Kukkasia

Poikkesin Kyttälän kirppiksellä ja siellä oli kivoja tavaroita: ei tosin yhtään mun budjetille sopivia.

Tällaista Arabian ihanaa isoa kuppia tyttö yritti vaatia itselleen (39 e, eli "no no"):

Sokerikko oli 20 euroo, mut en mä sitäkään raaskinut ostaa (ja se olisi tietenkin vaatinut seurakseen edellisen kuvan kupin):

Tämä pikkukannu oli nätti, mutta jäi hyllyyn...

...sillä multa löytyy lähes samanlainen Nina-kannu pikkuviallisena kotoa:

Näin säästyi nekin rahat!

Nanson tarina

(Kuva Nanson sivulta)

Nanso Group Oy on perustettu vuonna 1921, ja sen valmistamia tuotteita ovat mm. trikootuotteet, sukat ja sukkahousut. Tunnetuimpia merkkejä ovat Nanso, Finnwear, Black Horse, Amar, Vogue, Norlyn ja KS Socks. Pääkonttori sijaitsee Nokialla, minkä lisäksi tehtaat Tallinnassa ja Torniossa.

"Nanso-mallisto kiteytyy neljään ulottuvuuteen: suomalaisuuteen, vastuullisuuteen, laatuun ja ajattomuuteen. Nanson vaatteet on suunniteltu kestävästi ja kestämään."

Nanso on edelleen 1930-luvulla yhtiön toimintaan mukaan tulleen Emil Aaltosen perillisten hallussa. Alun perin yritys aloitti värjäämönä, mutta laajensi 20-luvulla toimintaansa kudontaan. Alkuaikoina tehtaan tuotteita olivat mm. alusasut, laamapaidat ja sukat. 30-luvun puolesta välistä yhtiö keskittyi trikoo- ja sukkatuotantoon. 30-luvulla tehtaan tuotanto nousi vuosittain kymmeniä prosentteja.

Tässä omia Nanso-mekkojani:

Retrolamppu ja pari mekkoa

Käytiin tänään Lielahden kierrätyskeskuksessa ja sietä tarttui mukaan keittiön lamppu. Olen suunnitellut, että keittiöstä tulisi retrotyylinen ja siksikin tämä oli ihan oivallinen löytö. Tässä kuvaa lampusta alhaata ja ylhäältä:

Sitten esittelyyn pari aiemmin löytämääni mekkoa, jotka syystä tai toisesta lojuvat vaatehuoneessa. Ensimmäinen on ostettu vuosi sitten Helsingin Oranssitorilta ja toinen tilattu Huuto.netistä. Ensimmäistä olen käyttänyt muutaman kerran (tiedä sitten miksi). Toinen, Barbarella merkkinen retrohamonen taas on liian pieni. Jotenkin olin ajatellut, että noi tunikamaiset mekot on aina isoja, joten en osannut kuvitella etten mahtuisi tähän mekkoon! Ei kun kiloja karistelemaan! Harmittaa vietävästi että kiristää rintavarustuksen kohdalta. :/ Ja - tätä en sitten myy!

Kupittaan savi

Kupittaan Savi Oy toimi vuosina 1921-1969. Omistan yhden ainoan maljakon, mutta haluaisin lisää näitä kauniita esineitä. Humoristiset eläin- ja ihmisfiguurit saavat hyvälle tuulelle, kauniisti koristellut maljakot, lautaset ja reliefit täydentävät sisustusta kaikkialla Suomessa. Erityisesti 1930-1959-lukujen tuotteet ovat herättäneet innostusta myös maailmalla. Kupittaan savi kiehtoo keräilijöitä: joku keskittyy figuureihin, toinen väreihin, kolmas kelpuuttaa ainoastaan 50-luvun esineitä. Kirja "Keräilijän aarteet, Kupittaan Savi" esittelee tehtaan tuotantoa.

Tässä omistamani maljakko, joka maksoi noin 20 euroa:

Tässä kuvia kirjasta Kupittaan Savi :):

1930-luvun kasvokoriste oli suosittu sisustusesine. Mielestäni todella kaunis:

Okki Laineen nuket olivat suosittuja 1960-luvulla. Nukeille maalattiin jääkiekkopukuja, kansallispukuja, Marttapukuja ja partioasuja:

1950-luvun muotoilussa korostuivat yksinkertaiset muodot ja graafiset kuviot:

Vain muutaman sentin korkuiset eäinhahmot ovat Anja Salonen-Rantasen suunnittelemat:

Kirkkaanpunaisissa esineissä on sekä käytto- että koriste-esineitä, kuten juustokupu ja kahvikuppi:

Tukkijätkä ja Maija (1940-lukua):

Esineet suunnitellut Okki Laine (1950-lukua):

Arabiaa ja muuta mökiltä

Kävin mökillä ja päätin vähän kuvailla mökin astioita sun muuta, tässä Arabian muki:

 Lisää Arabiaa ja keskellä joku muki vaan:

Joku kukkamuki ja sinistä Arabiaa:
                                   
                                

Mansikkamuki ja Arabiaa:

 Arabian astiasto:

Kahvipurkkeja:

Marimekon Ananas-verhot. Uustuotannossa on muita värejä, muttei tätä kirkkaanvihreää:

Hirvi-"ryijy" seinällä. Tällaisia tuotiin aiemmin etelänlomilta. Tämä kyseinen kappale varmaan 70-luvulta:

Finelin Ritaripannu: