Kaikista paras mummulta saatu juttu on tämä:
Myrnaahan alettiin valmistaa 1930-luvulla, ja valmistus kesti vuoteen 2005. Pitääkin selvittää, olisivatko nämä astiat 1940-luvulta. Mahdollisesti saaneet häälahjaksi 1947. Tähän kuuluu siis 12 kuppia ja kupinalusia, pullalautaset, sokerikko, kermanekka, kahvipannu ja tarjoilulautanen. Lisäksi sain tuollaisen kultaisen sokerikko-kermakko-setin! Olen ihan intona. Odotan vain, koska voin pitää juhlat, jotta saan käyttää näitä. Arkena en uskalla edes koskea. Onneksi silti, jos kuppi hajoaa, niin tilalle saa kohtuu-halvalla vaikka uudemman tuotantoajan kuppeja ja lautasia. Mitä mieltä olette Myrnasta? Myrnan suunnittelija on Olga Osol, joka nimesi astiaston 1930-luvun supertähti Myrna Loyon mukaan. Aika hauska ja uusi tieto itsellenikin.
Muoks. Myrna-kupeista osa on alun perin isomummoltani, ja osa on mummun häälahjaksi saamia tai itse ostettuja. Häitä juhlittiin 1948.
Tässä hauska artikkeli mielipiteet jakavasta Myrnasta.
Sitten sain retro-termoskannun, Humppilan lasin maljakon ja jo aiemmissa postauksissa esiintyneen upean Hilkka-Liisa Aholan Ruusu-maljakon.
Tämä seuraava oli Myrnan lisäksi iloinen yllätys, josta ei tullut sukulaisten kesken edes riitaa, että kuka sen saa. :D
![]() | |
Finelin Raija Uosikkisen suunnittelema Ritari-kulho. Näyttää kuvassa pieneltä, mutta todellisuudessa aika iso. Priimakuntoinen, koska tässä on säilytetty vain patalappuja. |
Lisäksi mieheni sai vaarin peruina työkaluja ja Tekniikan sanakirjoja. Itse sain noin 7 Tampere-aiheista mielenkiintoista kirjaa.
Aina kun käytetään näitä esineitä, niin tulevat mummu ja vaari mieleen. <3
Muistakaa muuten osallistua blogin 3-vuotisarvontaan!
Myrna on todella kaunis ja tavallaan myös ajaton sarja <3
VastaaPoista- Sanna & Teemu
Kiitos, niin munkin mielestä. Ehkä me ollaan tavallaan vähän "mummoja", kun tykätään ;)
PoistaMunkin mummolta löytyy Myrnaa, siinä on jotain kivan nostalgista :)
VastaaPoistaOn tosi nostalgiset kupit mun mielestä kans. :)
PoistaKyllä Myrna on hieno!
VastaaPoistaMuistan, että lapena josku 1950-luvulla ihailin setäni perheessä ollutta Myrna-kalustoa. Ajattelin, että joskus haluan sellaisen. Katselin jopa nyt jo poistumassa olevan Anttilan postimyyntiluettelostakin.
No, aikaa kului ja olin hyvässä määrin aikuinen. Minulla on nyt kuppeja lautasineen ja asetteineen 16 paria, kermakko, sokerikko, kaksi tarjoilulautasta, kahvipannu, yksi maljakko ja seinäkello. Eiköhän noilla jo selviä.
Terveisin
Astiahullu muutenkin
Ai, kiva kuulla, että oot saanu hankittua tollasen määrän astioita! Mä luulen, että nyt oon aikuinen, koska mulla on Myrnaa :)
VastaaPoistaIhana Ritari-kulho! Mun suhde Myrnaan on sellainen, että tykkään kyllä, muttei ehkä istuisi omaan keittiöön. Äiteni taas suorastaan inhoaa tuota sarjaa. :) Mulla itelläni on kaksi Arabian puhalluskuvioista kuppisarjaa, sinistä piparia/kukkaa ja vihreää koukeroa.
VastaaPoistaIhanat astiat sulla sitten. :) Mun tätinikin sano, ettei huolis Myrnaa mistään hinnasta! En usko, että mun äitikään niistä kauheesti tykkää. On varmaan sukupolvikysymys. :)
Poista