lauantai 1. helmikuuta 2014

Talvisessa Helsingissä

Kävin taas visiteeraamassa kaveriani Helsingissä. Tai no taas, edellisestä reissusta oli kolme kk, eli olihan siitä jo vierähtänyt aikaa. Reissun perimmäisenä tarkoituksena oli viimeisimmillään raskaana olevan ystäväni tapaaminen. Ohjelmaakin oli vuorokauden matkalle suunniteltu: ylläriylläri kirpputoreja ja elokuvissa käynti.

Ystävää odotellessa kävin Mannerheimintien Dom-kirppiksellä, joka oli muuttunut edellisestä käynnistäni positiivisempaan suuntaan. Pöytiä oli uudelleenjärjestetty niin, että niitä mahtui paikkaan enemmän ja liike oli muutenkin jollain lailla kivemman näköinen (en kyllä osaa määritellä miten). Domista löytyi jotain ihan perus-vaatteita, joita en jaksanut valokuvata tätä postausta varten. Yhden uudehkon peltipurkin ostin vaatteiden lisäksi.

Purkki ennen pesua

Ystävän kanssa piipahdettiin Hakaniemen Oiva-kirppiksellä ja Fidassa. Oiva oli kamalan kallis paikka. Monta nättiä tarjotinta oli kaupan, mutta kaikkien hinnat pyörivät vähintäänkin 15 euron ympärillä. Toisaalta mihin minä saisin kotonamme yhtään tarjotinta enää mahtumaankaan? :) Itsepalvelukirppareidenkin myyjät ovat hintatietoista porukkaa ja hinnat hirvittivät. Uskaltaisinkohan varovaisesti arvioida, että hinnat ovat Helsingissä suhteellisesti korkeammat kuin Tampereella? Jos siis menet Helsinkiin ja Oivaan, niin suosittelen tätä paikkaa jos etsit ennemmin esineitä kuin vaatteita. Vaatteita on ihan minimalistisesti. Lisäksi kannattaa olla riittävästi käteistä taskuissa. Domissa taas on enemmän vaatepuolta.

Ikinä en ole Fidasta mitään löytänyt (ei ainakaan ole jäänyt mieleen), mutta nyt löysin aivan turhan heräteostoksen, yhdentekevän sormuksen. Mietin jo jonossa miten ihmeessä päähäni pälkähti sormus ostaa? Teettekö te muuten kirppareilta yhdentekeviä heräteostoksia vai onko järki aina kädessä? Jonossa seistessäni bongasin kuitenkin jotain mitä en voinut vastustaa. Kassan viereen oli aseteltu pöytä, jossa oli kaikenlaisia "hienostotavaroita". Siitä sieppasin käteeni hieno rouva -mukin ja neljä snapsi-(/likööri-/mitälie-)lasia. Mukejahan itselläni on kaapit täynnä, mutta snapsilaseja onneksi ei. (Pahoittelen mukissa näkyviä kahvitahroja. Kirjoittelen täällä vanhempien tietokoneella eikä muki ole uudelleenkuvattavana mukana). Mukissa on myös "hieno" tupsu!



Seuraavan päivän kirppisreissusta ei jäänyt itselleni mitään erityistä käteen. Käväistiin Kannelmäen Ainossa, Lauttasaaren Oranssitorilla ja Emmauksessa sekä parilla Pohjois-Haagan kirpparilla. Pohjois-Haagan kirpparit olivat pettymyksiä. Jotenkin kamalan sotkuisia paikkoja toisin kuin esimerkiksi Lauttasaaren Oranssitori, joka on aina yhtä viihtyisä musiikkeineen päivineen. Päivän ostokseksi jäi hevoskuvioinen huivi, jota en kuvannut. Hevosista puheenollen olen ihan hurahtanut kaikenlaisiin eläinkuoseihin ja etenkin hevoset ovat lähellä sydäntäni. Ehkäpä teen joskus hevospostauksen, vaikka retro-hevostavaraa minulla ei juurikaan ole kalenteripyyhettä lukuunottamatta.

Kirppari Pohjois-Haagassa

Nyt täältä Tampereeltakin on kätevä matkustaa Onni-bussilla Helsinkiin, koska linja kulkee myös Härmälän halki, missä asun. Halpaa ja 300 m:n kävelymatka ovelta. Seuraava Hensinginreissu on luultavasti aika pian, koska haluan ehdottomasti nähdä kirppariseuralaiseni jälkeläisen. :)

3 kommenttia:

  1. Minusta tuntuu, että teen kippiksiltä enemmän heräteostoksia ja harvemmin niitä järki mukana ostoksia :D Kun vaan rakastan kaikkea kaunista retroa, vaikka mitään ei tarvittais enempää..

    VastaaPoista
  2. Heräteostoja määki teen. Jos jottain etsin, niin ne on yleensä lapsiin liittyvää.

    VastaaPoista
  3. Järki katoaa tyystin kirpparilla jos hinta on kovin huokea tai voi jollain lailla väittää tarvitsevansa tavaraa :) Tai jos edes voi olettaa jonkun läheisen tarvitsevan sitä tavaraa :D Kynttiläjalat ja sohvatyynyt on ikuinen heikkous, niitä ei voi olla liikaa :)

    VastaaPoista